keskiviikko 31. joulukuuta 2014





Vuoden viimeiset päivät, viimeisintä lukuunottamatta, olivat kauniita, niin kauniita että ulkona olemisesta nautti suuresti. Lumi sen kauneuden sai aikaan yhdessä pakkasen kanssa. Lumi, joka kuorutti kaikki jo kyllästymiseen asti tutuksi käyneet ruskean ja mustan sävyt valkean valoisiksi. Pakkanen, joka pisti posket punaisiksi, mielen virkeäksi ja lumen kengän alla narskuvaksi. Pakkasen ansioksi kai voi ne revontuletkin laittaa, joita Tapaninpäivän iltakävelyn jälkeen suuresti ihastelimme. Niin, Hämeessäkin. 

Sitten tuli uuden vuoden aatto vesisateineen. No, siinäpähän tulkoot. Ei ainakaan puutavara pääse kastumaan, niin ovat hyvässä suojassa upean pressukatoksen alla. Sen, jonka reippaat velipoikani yhdessä M:n kanssa eräänä välipäivänä rakensivat. Sen verran hieno ja pätevä katos siitä tuli, että vuoden toiseksi viimeisenä päivänä kiersin ympäri katosta ja otin kuvia edestä ja takaa ja sivulta. Ja kun kuvat oli otettu, raijasin samaisen rakennuksen edustalta roskaläjät kaatopaikalle ja huokasin tyytyväisyydestä. En itseeni, sillä tuo homma oli odottanut tekijäänsä jo pitkään, vaan tyytyväisyydestä mukavan puhtoisen näköiseen etupihaan. 

Ja nyt, kun vuotta on jäljellä muutama hassu tunti, huokaan taas, ja lähden keskustelemaan perheeni kanssa siitä mitä uuden vuoden vaihtuessa tehtäisiin. Kuten huomaatte, meillä ei olla kovin hyviä suunnittelemaan ja olemaan ajoissa tällaisten asioiden kanssa. Mieleni tekisi tuon viimeisen postilaatikkorivistön läheisyyteen, mutta ajaminen ei hirveästi houkuttele. Onneksi vuosi vaihtuu, vaikkemme pistäisi tikkuakaan ristiin asian eteen.

Salaattia sentään syömme, ainakin, ja saunakin olis kiva. Ja menneen vuoden ja aiempien uusien vuosien muistelu on myös mukavaa ja antoisaa.

Mennyt vuosi on ollut sanalla sanoen hmm... uskomaton. Monellakin tavalla. Ja jos saisin yhden toivomuksen tulevalle vuodelle esittää, se olisi esim. tällainen:
"Me pärjätään ihan hyvin, vaikka elämässä ei ihan näin paljon  yhden vuoden aikana tapahuisikaan". Ja koska tuo ei nyt toivomukselta näytä, vaan pikemminkin toteamukselta, esitän oikean toiveen: Ole tuleva vuosi sellainen, että meillä kaikilla olis hyvä olla ja me  päästäis omaan kotiin asumaan. 

Rauhallista ja toiveikasta vuoden vaihdetta kaikille! :)

3 kommenttia:

  1. Kiinnostava blogi teillä, juuri satuin löytämään tänne! Hyvää uutta vuotta teillekin!

    VastaaPoista
  2. :) Lueskelin tarkemmin blogiasi... jotenkin alkoi tuntumaan tutulta tuo teidän paikka Kaitalantiellä; ihan kuin olisin käynyt siellä joskus... Vai tekeeköhän muistini tepposet. Oletteko tekin täältä Pirkanmaalta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkanmaalta ollaan, tarkemmin Pirkkalasta. Olettekohan käyneet tonttia katsomassa, oli ollut myynnissä kuulemma monta vuotta. :)

      Poista