tiistai 16. elokuuta 2016

Talon ikkunanpieliprojekti ei ollutkaan mikään helpponakki. Pelkästään suunnitteluvaiheeseen kului aikaa ja aivosoluja paljon. Koeversioita tehtiin kolme, vasta neljänteen olimme tyytyväisiä. Tai no, minä olisin ollut jo kolmanteen, Mikkoa vielä vaivasi joku yksityiskohta, tai yksityiskohdan puute.

Olemme tässä viime vuosien aikana kierrelleet ja katselleet vanhoja taloja vuorilautoineen siellä ja täällä. Valokuviakin on erilaisista varteenotettavista malleista kertynyt kymmenittäin. Niimpä sitä sitten omia aloittaessa ajatteli, että niistä kun napsii mieleisimmät, ja jos ei suoraan kopioi, niin vaikka sitten yhdistelee kivoja piirteitä siihen omaan malliin, että ei voi olla kovin vaikeata. Oli se sittenkin. Joku oli liian krumeluuri meidän taloon, toinen taas liian simppeli. Joku ei sopisi punamultaisen ulkovuoren pariksi. Ja jos joku piirre oli tositosi kaunis, ei meillä ollut työkaluja moisien muotojen toteutukseen. Sirkkelillä, kuviosahalla ja muilla perustyökaluilla piti selvitä. 

Ja kun koeversioita arvioitiin, oli joku ihan feikin näköinen, yhdessä oli osat eri paria, yhdessä lippa ei sopinut kokonaisuuteen ja kun sille tehtiin tukipalikat, ne olivat rumat tai liian hallitsevat. 


Kun koeversio numero neljä vihdoin hyväksyttiin toteutukseen, alkoi liukuhihnatyöskentely. Kolme yhdeksänruutuista, 12 kuusiruutuista, ja kahdeksan yläikkunaa piti ympäröidä. Ensin sahattiin iso pino oikean mittaisia palasia, viistettiin lipan ja alapuun reunat, leikattiin fasetti yläpuuhun, ja kuviosahalla sahattiin vielä yläpuun reunan kruusailu. 
Sitten otettiin ikkunanpieli kerrallaan tapitukseen, liimaukseen ja lopulta maalaukseen. 






Maaliksi valittiin Ottossonin jo entuudestaan meille tuttu pellavaöljymaali. Sävy on umbranharmaa. Aiemmin talon vuorilaudat olivat huomattavasti yksinkertaisemmat, ja valkoiset. Jotenkin tuntui että talo saisi mukavaa lisäilmettä ikkunanpielien värinvaihdolla ja hieman näyttävämmillä muodoilla. Ja me ainakin pidetään tätä harmaan ja faluninpunaisen yhdistelmää aivan nappivalintana.
Rimoituskin on jo hyvässä vaiheessa. Pian alkaa näyttää jo melko valmiilta (ulkoa päin). Sitten onkin kai hyvä luovuttaa näiden sateiden kanssa rimpuilu, joita on ollutkin uskomattoman paljon ja tiheään, ja syventyä sisähommiin. 




18 kommenttia:

  1. Läkähdyttävän ihanat ikkunanpielet!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eikö! Me kans tykätään ittemme ihan läkähdyksiin. :D

      Poista
  2. Komeeta!!�� -Salla

    VastaaPoista
  3. Hienoja. Mukava kun kirjoitit. -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö ookki. Kiitos kun kommentoit, M!

      Poista
  4. On kyllä kauniit ikkunanpielet ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nanni, samaa mieltä! :)

      Poista
  5. Huikeat ikkunanpielet. Kovan työn ootte tehneet, kannatti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, nyt jälkikäteen ei harmita lainkaan, että näiden parissa vietettiin aikaa. Ovat ilo silmälle pitkään eteenpäin!

      Poista
  6. Olen selaillut blogiasi ja ihastellut taloanne. On teillä aivan mielettömän ihana talo. <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina, hauskaa kun olet löytänyt tänne. :) Samaa me aina välillä ihmetellään, että mikä onnenpotku kun tämä eteemme sattui. Ihana ja kaunis, ja kovatöinen koti. :D

      Poista
    2. :) Noh, pitäähän ihmisellä olla harrastuksia. Teille tulee varmasti tekemisen puutetta sitten kun sen valmiiksi saatte. Vai tuleeko se koskaan valmiiksi? :D

      Poista
    3. Arvatenkin ei hetkeen hommat lopu. Vaikka talo tulisi valmiiksi, niin pihassa, piharakennuksessa ja saunassa riittää vielä pitkään tekemistä. Ja sitten voikin jo aloittaa uuden remonttikierroksen… :D

      Poista