sunnuntai 26. heinäkuuta 2015



Kesä on ollut aika sumuista. Kelien puolesta varsinkin, ja viime viikkoina vähän muutenkin. On yritetty niin täysillä saada rakennuksella asioita eteenpäin, että muu elämä on jäänyt vähemmälle. Onneksi aina hetkittäin on ollut sellaisia utuisen seesteisiä ja rentoja päiviä, niiden voimalla tuo raksaräpikointikin on kai onnistunut. 


Viime viikolla on tapahtunut suurensuuri asia. Uuninmuuraaja sai urakkansa valmiiksi, ja meidän leivinuuni-puuhella patsastelee komeana ja kauniina keittiössä. Se on niin hieno, että aijjai. 
Kolmen viikon aikana se sinne keittiöön nousi, ja millä ammatti- ja käsityötaidolla tuo muurari sitä teki, eipä sitä voinut kuin  mykistyneenä ihailla. 





Tämän uunin tiilien lisäksi meillä on taas putsattu ja kannettu vanhoja tiiliä pihan perältä palomuurien ja yhden piipun korjaustarpeiksi. Onneksi on ollut talkookäsipareja apuna siinä hommassa. Ja kodinhoitohuoneeseen tulevan pesuhuoneen lattialaatan valussa meillä kävi taas sellainen tehotalkootiimi, että oksat pois. Punaisia paitoja vain vilisi eestaas, ja homma tuli tehdyksi, ja muutama muukin homma kaupanpäälliseksi. Kannattava kauppa, ainakin meille! (Siis vieläkin kiitokset teille kaikille jotka meitä olette seurallanne ja työpanoksellanne ilahduttaneet!)


Minä olen saanut edistettyä maalausurakkaani, ja M on päässyt muurailemaan. Pienimies osallistuu innokkaasti kaikkiin talon töihin, lopputulos ei vain aina ole se toivotuin. 


Lomankaipuu on suuri, miltei ylitsepääsemätön, mutta muutaman päivän päästä leppuuttelemme jo työn uuvuttamia käsiä ja päitä saaristomeren aaltojen liplatuksessa. Hyvät tuulet ja aurinkoiset säät on jo tilattu, ja ajatuskin tuosta lomasta ja sen herkullisuudesta saa suupielet nykimään, sormet pyrkivät naputtelemaan tekstin sekaan fiilistelysanoja ja hehkutusta, mutta pidän ne kurissa vaikka väkisin, ja säästän viimeiset sormivoimat pensselin heilutteluun ja sittemmin köysien käsittelyyn. 
Kiitos ja kuulemiin!

6 kommenttia:

  1. Mikä nautinto laittaa syksyn viileässä tulet uuniin, siitä tuli tosi hieno! Työt edistyvät näköjään huimaa vauhtia. Ja tuo punapaitatiimi näyttää tosi tehokkaalle. Hyvää lomaa! Blogiin kurkkasi kk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kookoo! Tälle syksylle eivät hirveästi tulet ehdi räiskyä, saa uuni kuivua vapaasti ja pitkään, jottei sitten lämmetessään vedä hernettä nenään ja halkea. Edistystä tapahtuu, jospa ehtisin taas kertoa uusista edistyksistä. :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Eikö vain, Teea! Tämä on "kaluste", joka joka kerta sykähdyttää ja ihastuttaa kun sen näkee. Vielä emme ole päässeet uunia kokeilemaan, kuivumisaika kun on niin pitkä tällaisella möhkäleellä, mutta haaveissa olen kuvitellut sämpylät ja pizzat ja ruisleivät arinalle paistumaan, ja tulen rätisemään luukkujen taakse. Tervetuloa muuten blogiini, ja kiitos jäljestäsi, vastavierailulle kipaisen heti! :)

      Poista
  3. Kylläpä siellä on oltu ahkeria, leppoisa ja hyvä fiilis välittyy kuvistasi. Ah, näyttää kyllä niin ihanalta, tosi kaunis koti tulossa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tämä aina niin leppoisaa ole, ja hyvät fiiliksetkin hakusassa välillä. Mutta siitäkin huolimatta onneksi on aina jotain saatu tehtyä eteenpäin. :) Kaunis tämä on omaankin silmään, sopusuhtainen ja simppeli, täynnä mahdollisuuksia. Aika näyttää, miltä tämä lopulta tulee näyttämään, toivottavasti kauniilta. :)

      Poista