tiistai 29. joulukuuta 2015



Ihmeitä voi tapahtua. 
Ensimmäinen Joulu omassa kodissa on ihmeistä viimeisin. 
Tunnelmaa, lämpöä, kynttilöitä, kiitollisuutta, hämmästystä ja lepoa oli Joulu tulvillaan. Oman katon alla.

Jouluvalmistelut jäivät tänä vuonna tekemättä. Unohtuivat viimeisen rypistyksen alle. Tai, ehkä kuuluisi sanoa, että jouluvalmistelut olivat tänä vuonna erilaisia kuin aiempina vuosina. Laatikot taikoi lähiruokaringin täti, limput saatiin samaisesta paikasta, herkkuja kantoi rakas serkkuni kädet väärällään, jouluvieraamme samoin. Kaupasta ehdittiin loput aatonaaton iltana ja aattoaamuna. Meidän valmisteluihin kuului salin lattian ja seinien maalailut, listojen maalaus ja paikalleenlaitto, väliaikaiskeittiön (nro.5?) rakentelu, väliaikaisen "spa-osaston" kyhääminen, talon siivous, muutto, astioiden ja huonekalujen kaivelu varastosta ja pikasisustus. Sitten olikin jo joulurauha julistettu. Rauha saapui, odotettuna ja tarpeellisena. 

Niin, me sitten yhtäkkiä muutettiin. Joulukuun kahdentenakymmenentenätoisena päivänä vuonna 2015. Vieläkään sitä ei meinaa ihan todeksi uskoa. Hyvältä tuntuu olla oman katon alla, olo on taas kotoinen, vajaan parin vuoden tauon jälkeen.

Valmista tilaa talossamme on vasta yhden huoneen verran. Onneksi huone on talon suurin, toimii makuuhuoneena ja olohuoneena, ja pari seuraavaa ovat aivan käyttökelpoisia ruokailuun ja ruoan valmistukseen. Remppa-alue on rajattu ovilla ja papereilla, pysyy pölyt pois jaloista, saa valita elääkö valmista vai keskeneräistä elämää, fiiliksen mukaan. Kun salin ovet sulkee, ei mikään muistuta pariovien toisella puolella odottavasta keskeneräisyydestä, paitsi ovenpielilistojen puuttuminen. Niiden laittoon loppui joulunalusaika kesken, onneksi elämää on vielä tämän joulun jälkeenkin!


Hidastumista remontissa varmasti tapahtuu nyt kun täällä asustellaan, mutta ei se haittaa! Joka päivä säästämme noin tunnin autoajeluaikaa, ja stressi liikkumisesta, säätämisestä ja kahdessa paikassa asumisesta poistui kokonaan. Ja sen väliaikaisuuden olotilan tipahtaminen harteilta on ollut mahtavaa! Ja ollaanhan me nautittu tästä kauneudesta ja tunnelmasta.

Aikaa on riittänyt lukemiselle, teehetkille, ulkoilulle ja saunomiselle. Uuneissa ollaan pidetty tulta, se tuo tunnelmaa ja lämpöä näihin pakkaspäiviin.




Meidän perheen joululahja oli tänä vuonna musta, suuri, kaunis ja suloääninen. Sitä ollaan pimputeltu vuorotellen, laulettu sen säestyksellä ja sitten vain ihasteltu sen upeutta. Se saapui taloon viikkoa ennen joulua, mutta on kuin olisi aina täällä ollut. Sen ääressä unohtuu tekemättömät työt ja keskeneräisyys. Hyvä on sellaisen olla olemassa tällaisessa ikuisuusprojektissa. 

Pakkasen pauketta ja leppoisia välipäiviä kaikille! Sauna odottaa...

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Pikakirjoitusta ja kännykkäkuvia viime- ja tämänviikon tapahtumista; 
Salin katto on paikoillaan ja valmis, kattolistoja lukuunottamatta. Tyytyväisiä ollaan. Ei, vaan tyytyväisempiä ei voitais olla. Katosta tuli juurikin sellainen josta oltiin haaveiltu, sopivasti käsin tehdyn näköinen. Konetaotut naulat viimeistelevät näkymän, ovat kuin piste iin päälle. 



Katonteon jälkeen ollaan askarreltu smyygien, rintapaneelien peitelistojen, lattianhionnan ja kittailun parissa. Maalarille on taas ollut töitä, ja riittää jatkossakin. Sen totesin eilen illalla kun salin lattiaa pitkin kyykin pensseli kädessä ja  hiersin voimakkain ottein pohjamaalia reilun 40neliön alalle. Onneksi koko alakertaa ei tarvitse maalata kerralla! Kolmen maalikerroksen jälkeen saattaa taas ranteessa tuntua, mutta toivottavasti myös silmää hivellä. 

Senkin totesin, että värivalinnat ovat vaikeita. Kartasta valittu väri ei sitten näytäkään samalta maalattuna. Tavallaan tiesin sen, mutta silti yllätyin. Nyt mietitään, kuinka saadaan sinisenharmaat paneelit enemmän harmaiksi. Vinkkejä? Allaoleva kuva hämää ja näyttää värin jopa aivan hyvänä, paikanpäällä tulee kaipuu merille ja myrskyihin. Lattian maalauksen jälkeinen kuva on vielä ottamatta, sen verran hämärähommiksi meni. 


Tiukan valintaprosessin päätteeksi päädyimme maalaamaan seinäpaneelit ja lattiat Ottossonin pellavaöljymaalilla. Seinille on maalattu tummanharmaan ja sinkkivalkoisen sekoitusta, lattiaan keskiharmaan ja sinkkivalkoisen sekoitusta. Ei pitäisi olla tämä niin kiiltävä vaihtoehto kuin esim lakkaöljymaali. Vielä jännitämme lopputulosta, kaksi kerrosta kun on molempiin maalia vielä sutimatta. 

Ensi kerralla enemmän!