lauantai 21. marraskuuta 2015




Talvi tuli, ihan yllättäin. Mutta ei haittaa! Kaikkialla on niin kaunista ja tunnelmallista! Pihapiirin pöyhityt multa-ja savipihat peittyivät, samoin "puutarha", kaikkine keskeneräisyyksineen ja risukoineen. Valoakin tuo lumi kummasti toi tullessaan. Ja iloa, ihan isollekin ihmiselle!
Sisälläkin on jotenkin kauniimpaa, ehkä johtuu juuri siitä, että ulos katsoessa silmiin osuu lumen kuorruttamat puut ja maat. Ja lämpö sisällä tuntuu entistäkin ihanammalta.



Me ollaan saatu jokaikiseen huoneeseen lattiat paikoilleen. Ja sekös vasta onkin juhlavaa. Koko taloa pääsee nyt kiertämään ilman lautoja tai työkaluja tai roikkahässäköitä suurempia esteitä. Pojunenkin kirmaa huoneita ympäri lelukärrynsä kanssa innoissaan. On tilaa palloakin potkia.

Lattiaurakka kun saatiin päätökseen, tartuttiin, tai M tarttui, kattolautojen pariin. Nyt on salin katon verran kaunista lautaa/paneelia odottamassa maalausta ja kattoon laittamista.  Kerron paneeliprojektista ensi kerralla kun on kuvia näyttää, tämä kerta mennään puhelimen kuvilla.

Keittiön leivinuuni ja puuhella ovat olleet ahkerassa käytössä. Aamulla ensimmäisenä saa jompikumpi tai kumpikin tulet pesäänsä, ja hieman myöhemmin padallisen ruokaa kitaansa hautumaan. Puuhella on nopea ku mikä, leivinuuni lämmittää pitkään, hellan paistouunikin on näppärä ruoan lämmittämiseen. Yhtenä iltana pistin valurautapataan maitoa, ohrasuurimoita, suolaa ja voita, ja padan uuniin jälkilämmöille. Aamulla kun tultiin raksalle, odotti lämmin, ja erittäin maukas ohrapuuro luukun takana. Sitä kelpasi mustikkakiisselin kanssa makustella.


Valoisaa viikonloppua!

3 kommenttia:

  1. Mä käyn täällä koko ajan kurkkimassa tuleeko lisää juttuja. �� ihanan näköstä sielä ja voi pojat sitä ensimmäistä joulua valmiissa kodissa. Voin niin kuvitella sen tunnelman määrän. Ihana ihana koti tulossa. Teidän tyyli on niin kaunis joka sopii varsin hyvin tänne kotiin. Se kaksinkertaistaa kodin kauneuden. Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin. Sieluni silmin nään teidät sielä arjen keskellä. Terkkuja Kainuusta! -Salla

    VastaaPoista
  2. Ah mikä tunnelma!!! Jotenkin leuka loksahti alas, että noin valmistako siellä jo on! Ihan mieletöntä! <3

    VastaaPoista
  3. Oikein jäin koukkuun tähän blogiin kun rupesin lukemaan, niin että oli pakko lukea koko blogi kannesta kanteen :) Se on jotenkin niin hienoa kun ihmisillä on haaveita, joita he toteuttavat. Isoistakin romahdukset selviää, kun ei anna niiden lannistaa itseään. Vaikka kyllä sen muistan kun sillon toukokuun kolmantena katottiin palavaa taloa, ja mietittiin kuinka teidän oikein käy. Kyllä se ilta jäi hyvin mieleen, vaikka en teitä oikeastaan tunnekaan. Mutta hienoa nyt lukea uudesta projektista ja että teillä menee aika kivasti. On myös todella kiinnostavaa luettavaa, miten tuommoinen vanhan talon remontti etenee. Sitä kun on itsekkin hiukkasen friikki tuollaisten vanhojen talojen kanssa ja varsinkin kaipaa semmoista vanhan talon tunnelmaa. Tukeva lankkulattia, tummunut vähän ajan patinoima hirsiseinä ja leivinuuissa loimottava tuli. Siinä on jotain semmoista rauhallisen kodikasta tunnelmaa, mitä uusi, puhdas ja vähän kliininen talo ei voi tarjota.
    -Ilkka

    VastaaPoista